torstaina, tammikuuta 29, 2015

Käytetään kevyemmin


Olen käyttänyt vuosia Samsung Galaxy SII -puhelinta, joka on palvellut muuten hyvin, mutta nykymittapuun mukaan pienehkö sisäinen muisti on rajoittanut käytettävien Android-sovellusten määrää. Sujuvan käytön takaamiseksi olen siis joutunut karsimaan pois tarpeettomia ohjelmia.

Huomasin ilokseni, että Facebook on nyt tuonut markkinoille kevytversion ohjelmastaan. Facebook Lite on kooltaan vain 252 kilotavua ja se pyörii hyvin myös vanhemmissa Android-versioissa. Omassani ei Android-versio ole este, mutta tilan riittämättömyys on akuutti.

Ilo loppui lyhyeen kun havaitsin, että ohjelmaa on saatavilla vain jossain Afrikan ja Aasian osissa. Mutta ei hätää, jostain sen voi silti ladata.

Vanha siis pois ja uusi tilalle. Hyvin tuo näyttää toimivan ja tilaa vapautui huimasti. Lähinnä tuo Facebook kulkee puhelimessa kuva- ja tilapäivitysten takia. Sovelluksen varsinainen käyttö tapahtuu isommalla tabletilla.

Suosittelen vanhempiin puhelimiin, tai niille jotka haluavat ottaa kevyemmin - Facebook Lite.

sunnuntaina, tammikuuta 25, 2015

Urheilun äänimaailmassa


Kävin kuluneella viikolla pelaamassa salibandyä Areenan kentällä. Väliverhon tapana oli alkamassa naisten sarjapeli ja lämmittelyn aikana siellä soitettiin kovaäänistä musiikkia. Kattokaiuttimet olivat myös oman pelikenttämme yläpuolella, joten pääsimme nauttimaan Haloo Helsinki- ja muiden suosittujen bändien tuotoksista.

Ensimmäinen jakso pelattiin hiljaisuudessa ja toinen musiikin lomassa. Pelin luonteeseen musiikin mukaan tulolla oli melko suuri vaikutus. Äänimassa peitti kentällä mm. pelaajien huudot toisilleen, pallon pomppimisen äänet muovisissa laidoissa ja parketilla, sekä takaa tulevan vastustajan juoksuäänet.

Pelin aikana tuli havainnoitua selkeästi se, miten äänimailma vaikuttaa pelaamiseen. Pelaaja käyttää vahvasti kuuloaistiaan havainnoiden pallon ja vastustajan liikettä kentällä, tehden ratkaisuja käyttäen tätä ääni-informaatiota hyödyksi.

Äänimaisema on yksi tärkeä osa monella tapaa urheilutapahtumissa. Tarkemmin asiaan voi tutustua Liikunta & Tiede -artikkelissa. Tunnelmaa voidaan siis luoda, tai latistaa - tilanteen ja osaamisen mukaan - joko tahattomasti tai tarkoituksella. Musiikki, kannustushuudot ja -laulut, kuulutukset ja pelien äänet ovat osa esitystä ja viihdettä, jota kilpaurheilu parhaimmillaan on.

Asioissa on tietysti myös toinen puolensa. Joskus tuntuu, että ulkopuolelta tuleva äänimaisema sotkee pelissä kentän omat äänet, pelin vivahteet, värähtelyt ja tunnelman.

Koska pelaaja tarvitsee kentän äänet voidakseen pelata parhaalla mahdollisella tavalla, olisiko katsojankin etu jos pelin äänet voisi aistia parhaalla mahdollisella tavalla?

Molempi parempi, kuuluu sanonta. Kaikesta huolimatta äänellä on suuri merkitys joukkuepelissä ja se vaikuttaa kaikkiin - niin kentällä kuin katsomossakin olijoilla.

Make some noise.

maanantaina, tammikuuta 05, 2015

Haamupelaaja kentällä


Jalkapallossa pääsee pitkälle, jos on nopea ja huomaamaton.

Kuva: Jan Suominen 2015 © 
Pirkkahalli Tampere 3.1.2015 TaPa B - TPV B2/B3 harjoitusottelu.

sunnuntaina, tammikuuta 04, 2015

Ranteet käyttöön


Erilaisten rannelaitteiden ja älykellojen tulo markkinoille vain kasvaa vuoden 2015 aikana. Muutama vuosi on totuteltu ajatukseen ja nyt laitteet alkavat olla käytettävyydeltä järkeviä. Hinnat laskevat ja ominaisuudet lisääntyvät.

Pohtimatta tässä sen enempää uusien rannelaitteiden tekniikkaa, voisin tuoda esiin näiden ympärillä pyörivän mielenkiintoisen ilmiön. Perinteinen rannekello on ollut jo vuosia katoavaa kansanperinnettä. Nuorempi polvi on matkapuhelinten yleistyessä näistä ajannäyttölaitteista jo luopunut päivittäisessä käytössä.

Olisiko niin, että ranteessa pidettävä laite on helpompi myydä ajatuksena vanhemmalle konkarille, joka on tottunut sitä perinteistä kelloa käyttämään? Aivan nuorille uutuuden viehätys puree aina, mutta miten suhtautuu se kolmekymppisten ryhmä - joka on vuosia mennyt puhtain rantein ja nyt jumiutumassa nuoruutensa ajatusmalleihin?

Aika näyttää. Omaan ranteeseen saattaa tuollainen vielä tiensä löytää, kunhan hinta ja ominaisuudet saavuttavat houkuttelevuuden rajan. Tällä hetkellä sykemittarikello on jokapäiväisessä käytössä.

Ja onhan ihmisellä kaksi rannetta. Mainos- ja myyntikoneisto keksi niille molemmille kyllä käyttöä. Samaan älykellon rannekkeeseen voidaan erillinen näyttö tuoda myös sisäpuolelle, kuten oheisen kuvan tuote osoittaa. Muistan että aikoinaan joillakin oli tapana käyttää myös perinteistä kelloa näin. Katsominen ja käyttö toimii hyvin.

Ranteilla on paljon käyttöä tulevaisuudessa. Oletko valmis?


torstaina, tammikuuta 01, 2015

Chromecast osaa myös ohjata


Chromecast on hdmi-porttiin liitettävä Googlen erinomainen apuväline ohjelman katseluun isolta näytöltä. Moni ei ehkä tiedä, mutta tämän ihmetikun avulla on myös mahdollista ohjata näyttöä. Kaukosäätimeen ei siis tarvitse välttämättä koskea.

Ominaisuuden virallinen nimi on HDMI-CEC, mutta eri laitevalmistajilla on omat nimityksensä. Käytössäni on Philipsin vanha 42-tuumainen, jossa tätä ominaisuutta kutsutaan nimellä Easylink.

Kun Easylink on otettu Philipsin asetuksista käyttöön ja tabletilta kytkee ohjelmaa Chromecastiin, niin se osaa hdmi-portin kautta ohjata ensin TV:n päälle ja sen jälkeen valita oikean sisääntulon.

TV:n kytkeminen päälle onnistuu vain, jos Chromecastin virransyöttö tulee pistorasiaan liitetyn virtalähteen kautta jatkuvasti. Käytettäessä tähän esim. TV:n USB-liitäntää - joka on siis toimii vain kun TV on päällä - voidaan ohjata pelkästään sisääntulon valintaa.

Samaa ominaisuutta tukevat monet muutkin laitteet. Käytössäni on PS3-pelikonsoli, joka osaa tehdä samat temput. Asetuksista pitää vain kytkeä päälle hdmi-ohjaus ja laitteiden käyttö on taas astetta helpompaa.

Chromecastin osalta odotan tällä hetkellä uutta päivitystä Yle Areenan Android-ohjelmaan. Tämän piti valmistua jouluun mennessä, mutta julkaisu kääntyi uuden vuoden puolelle.

Ohjelman tuki mahdollistaa sen, että Areena-sovellus lähettää tiedot Chromecastille, joka osaa streamata lähetystä suoraan rasittamatta tablettia. Chromecast tekee siis työn ja tabletilla voi vaikka surffailla samaan aikaan.

Tabletilta kyllä voi jo nyt peilata näkyvän ruudun Chromecastin kautta, mutta silloin se sitoo tabletin kokonaisuudessaaan tähän puuhaan. Sinänsä käyttökelpoinen ominaisuus monissa muissa tilanteissa. Tämä ruudun siirto onnistuu käyttäen Google Playn Chromecast-ohjelmaa.