Kuuden sentin nippu roskaa...

Joulu tulee... ja postia tulee. Tänään ei postilaatikossa ollut tilaa enää yhdellekään mainokselle. Tavaraa oli laatikossa 6,5 sentin paksuinen pino, jonka paino oli 1,45 kg. Kaikki puhdasta roskapostia. Mitä kaikkea sieltä löytyikään?

• Verkkokauppa: Triplaextrapäivät
• Intersport talvikuvasto 1
• K-supermarket : Takuumureaa lihaviikkoa
• Hong Kong -mainos
• GoGo -liikuntakeskus
• Kodin Ykkönen: Kutsu joulukotiin
• Tamperelainen
• Prisma: Koko perheen joulu
• Prisma: Joulun lelut
• Halonen: syksy/talvi
• Bauhaus -mainos
• Ilves-sanomat
• Kirkkosanomat
• Hervannan Sanomat
• Pirkanmaan Sanomat
• Asko: Kanta-asiakaspäivät-mainoslehtinen
• Kotipizzan kaamoskupongit
• Tori: Tampereen kaupunkilehti
• Pirkanmaan Yrittäjä -lehti
• Stockmann Exlusive -lehti

Tässä siis YHDEN päivän mainokset postilaatikosta kerättynä. Sivuja enemmän kuin jaksaa päivässä edes selata ja satamäärin tuotteita. Voiko tästä vielä jouluun mennessä kilomäärä nousta. Se jää nähtäväksi. Palataan siis asiaan. Jos nousee.

Asiakkaan juoksutus

Sama ilmiö toistuu lähimarketissa vuodesta toiseen. Juuri kun olet oppinut missä mikäkin tavara mammuttihallissa sijaitsee, palikat kasataan uudestaan. Tavararyhmien uudelleensijoittelu on alkanut

Asiakas oppii pian omat suorat ja tutut reittinsä tavaratalossa suosimiensa tuotteiden luo. Tämähän ei ole myynnin kannalta hyvä, koska päämäärä on saada ostaja kiertämään mahdollisimman monen hyllyn ohi ostosmatkallaan.

Tavararyhmien sekoittaminen uudelleen saa aikaan uusia ja erilaisia harhareittejä rikkoen kuluttajan vanhoja tottumuksia. Näin harvemmin kohdatut tuoteryhmät ovat taas katseiden alla luomassa kaivattuja heräteostoksia.

Kauppias tekee siis ihan tarkoituksella kiusaa - omaksi parhaakseen. Juokse asiakas - juokse.

Karjalan lunnailla

A-studion ohjelma - Seitsemän karjalaista kuolemansyntiä. YouTube-filmimies Tykylevits evakkojen perässä Karjalan kannaksella - seurasi matkantekoa menetetyillä mailla. Huolenaiheena oli se, miten nuoret kansalaiset pitävät yllä Karjala-perinteitä.

Nuorilla on Karjala hyvin mielissä. Kaksin käsin sitä kannetaan viikonloppuisin kaupasta kämpille. Etten sanoisi pack-kaupalla.

Kenen keksejä syöt?

Kaverin tuttavan ystävän työpaikan pöydällä oli tarjolla tamperelaisesta kaupasta ostettuja kaurakeksejä. Harmaata pussia pyöritellessä huomattiin, että kyljessä olevan tarran alla oli toinenkin. Ei silti ihan samanlainen.

Varovasti askaroimalla saatiin näkyviin pohjimmainen tarra josta saattoi lukea:

• EY:n avustus - Bistånd från EG
• Ei myyntiin - Ej till försäljning

Kuluttajalle herää kiusallisia kysymyksiä kohdatessaan tälläisiä tuotteita. Varmaan asialle on luonnollinen selityksensä ja kaikki on kaikin puolin kunnossa.

Vai onko sittenkään...?

Liput menee ja sähköä kuluu

Tietotekniset järjestelmät ovat aiheuttaneet pään vaivaa Tampereella. Paikallinen sähkölaitos on pitkään askaroinut uuden laskutusjärjestelmänsä kanssa. Ihmiset odottavat laskujaan ja laitoksellekin on aiheutunut omat harminsa ja kulunsa.

Kesällä Ratinassa konsertoivan Bruce Springsteenin lipunmyynti kangerteli Lippupisteen järjestelmien lauettua kesken parhaan ostohuuman. Järjestelmän ilmoituksen mukaan liput loppuivat, vaikka todellisuudessa niitä olikin vielä runsain mitoin. Kaikesta huolimatta konsertti tullaan myymään loppuun - ennemmin tai myöhemmin - onhan "Pomo" suosittu esiintyjä Suomessa.

Nykyaikaiset ja entistä monimutkaisemmat järjestelmät eivät aina tuo kaikkea hyvää. Parantuneet välineet ja menetelmät eivät auta jos niitä käytetään huonosti - kiireellä ja hutiloiden. Entistä suurempaan rooliin vikaantuvien järjestelmien osalta on nousemassa myös huono testaus ja liian nopea käyttöönotto. 

Laajat järjestelmät vaatisivat aikaa testaukseen ennen lopullista asennusta, mutta suuntaus näyttää olevan yhä enemmän menossa siihen, että testit tehdään käyttäjäympäristössä. Näistä toimintatavoista siis maksaa ja nahoissaan kärsii hankkija, sekä tavallinen asiakas - oli sitten sähkönkuluttaja tai lipunostaja.

Tulee jotenkin mieleen vanha sanonta. Artisti maksaa.

Säästöön vai ei?

Päälle käyvä lama luo kuluttajille ostovimmaa. Älä säästä - osta, osta ja osta. Lehdissä on koko sivun mainoksia kulutuksen puolesta. Ja vain jokin aika sitten meillä oli tyhjiin imetty maapallo jota kaikenlainen kulutus vauhditti entistä kovemmin hautaan.

Vuodessa on menty säästämisestä kulutusjuhliin - äärilaidasta toiseen. Ei ihme, että tavallinen tallaaja on ihmeissään. Parasta onkin unohtaa turha vouhotus ja ottaa käyttöön vanha tuttu keino - maalaisjärki.

Kulutusjuhla?

Ideapark avasi ovensa joulun kynnyksellä ja väki ryntäsi ympäri maata avajaisiin. Megalomaaninen katettu ostoskaupunki tarjoaa tilaisuuden juosta itsensä kulutuksen nirvanaan - tai hengiltä. Hölkkää ja kuluta!

Katetaan koko Suomi ja muutetaan imago - tuhansien ostoskatujen maa!

Kulutuskunta

Lempäälässä avataan joulukuussa ostosparatiisi, jota voisi nimittää pieneksi kunnaksi. Keskuksesta tulee löytymään lukuisien kauppojen ja tavaratalojen lisäksi mm. työnvälitys, bussiterminaali, pankki, terveysasema, uimahalli ja hiihtoputki.

Ideaparkista hankituista ostospaketeista huolehtii keskitetty kuljetushihnaverkosto, joten käsien väsymisestä ei tarvitse huolehtia. Tuhansien autojen parkituksen hoitaa erillinen ohjausjärjestelmä. Suunnitteilla on myös oma paikallisradio, sisäinen televisioverkko, hotelli ja päiväkoti.

Kulutan - siis elän! Näinä päivinä joku voisi "hukkua" kulutuskaupunkiin ja elää siellä vaikka vuosikausia poistumatta mihinkään. Tuleeko näin tapahtumaan Suomessa? Maailmalta varmasti esimerkkejä löytyy.

Tuuri on saamassa kovan kilpailijan. Ja luulen että lisää vastaavia ilmiöitä on tulossa.