Koulukadun jäillä

Tavallisen harrastajan jäähöntsyn aikana tulee mittariin osapuilleen viiden kilometrin matka luistelua ja huippunopeudeksi 16 km/h. Näin kertoo sykemittarin GPS kun sen kytkee harjoituksen ajaksi päälle. Hauskoja havaintoja, vaikka ei näillä käytännön merkitystä olekaan.

Viime viikolla jääkone ajeli kaukaloa kuntoon ja yksi pelaaja erehtyi menemään jään puolelle neppailemaan kiekolla. Pari kierrosta "zambonimies" jaksoi katsella tuimin ilmein, kunnes kaasutti ovista pihalle - ja jätti keskelle kaukaloa kaksi ajamatonta kaistaletta. Kirjoittamaton sääntö. Mene kaukaloon vasta kun ovet on kiinni.

Talvi on loppusuoralla ja plussakelit puskevat päälle. Vieläkö riittää vuoroja Koulukadun tekojäillä?

Se on siinä!

Ässät vei lopulta mestaruuden kevään 2013 finaaleissa 35 vuoden tauon jälkeen. Hyvää kannatti odottaa, sillä legendaarinen mestaruus sisälsi kauden aikana sellaisen määrän draamaa, ettei tavallinen katsomon kansa tiedä niistä puoliakaan.

Tammikuun puolivälin jälkeen alkoi joukkueen nousu sarjataulukon sijalta 12. kohti kärkeä. Koitti 14 ottelun voittoputki, joka mahdollisti play off-viivan ylityksen ja mahdollisuuden loppupeleihin. Loppu olikin samaa taipumatonta etenemistä kohti kannua.

Pata ei pysähdy. Jos runkosarjan lopussa vähänkään seurasi joukkueen otteita kentällä ja esiintymistä medioissa, ymmärsi miten tämä sankaritarina tulee päättymään. Joukkue kävi syksyn ja kevään nousuputken aikana läpi sellaisen koulun, että sen jälkeinen loppupelisarjojen voitto yksi toisensa oli vain opittujen asioiden kertausta.

Tyly, tylympi, Ässät. Joukkueen käytös kaukalossa oli niin itsevarmaa ja uhmakasta, että Mestaruus huokui siitä jo paljon ennen loppupelien alkamista. Tämä saattoi tulla monelle yllätyksenä, mutta draaman kaaren päätös oli nähtävissä jo paljon ennen loppupelien alkamista. Monessa mielessä jääkiekon kausi 2012-2013 oli hengen voitto materiasta.

Vuonna 1978 Ässät voitti viimeisessä loppuottelussa Isomäen jäähallissa juuri Tapparan joukkueen. Suurimmalta osin seisomakatsoilla täytetyyn halliin oli ahtautunut 14 000 katsojaa. Tunnelma ja meteli hallissa oli jo silloin samaa luokka kuin vuonna 2013. Niinä vuosina luotiin kuuluisa seisomakatsomon ja hallin Porin Henki, joka tuli finaalien 2013 aikana tutuksi ympäri maata.

Olin itse paikalla tuossa vuoden 1978 ottelussa, jossa mestaruuskannun nosti ylös joukkueen kapteeni Veli-Pekka Ketola. Vuoden 2013 ratkaisevan finaalin jälkeen Vellu kantoi palkinnon jäälle ja ojensi sen kapteeni Ville Uusitalolle. Tämä hetki oli henkilökohtaisesti tilaisuuden koskettavin. !3 vuoden tauon jälkeen Vellu oli nyt ensimmäistä kertaa Ässien kotiottelussa ja tähän pokaalien vaihtoon liittyvän tunnelatauksen voi ymmärtää vain Ässien taipaleita pitkään seurannut porilainen.

Ude pyysi hiljaisuutta, sai kannun ja kohotti sen korkeuksiin. Katsomo räjähti huutoon ja koko joukkue kerääntyi kasaan. Joukkue on katsomonsa näköinen, rento ja rehellinen, Tie mestaruuteen ei ole helppo, mutta kun suurimmat esteet kohdataan jo runkosarjan aikana, loppu saattaa olla jo tuttua ja elettyä kokemusta.

Hienoa olla Porissa syntynyt ja kokea nämä hetket. Kyse ei ole vain jääkiekosta, vaan siihen liittyy pienen kaupungin identiteetti, sen asukkaiden selkäranka ja yhteishenki niin vaikeina aikoina, kuin juhlan hetkinä. Näitä tarjosi vuonna 2013 Patakunnan Suuri Sydän. Kiitos Ässät. Periksi ei anneta!

1978 - 2013

Jääkiekon SM-liigan finaalit käynnistyvät ensi maanantaina. Yllä kuva Ässien fanikaupasta Isomäen jäähallista viime lauantailta. Finaalit tietävät rahaa ja täälläkin sitä seuralle tahkotaan.

En muuten poistunut itsekään tyhjin käsin. Mestaruuskaudesta pitää jäädä jotain pysyvää muistoksi. Julkistetaan se "muisto" kun pelit on ensin hoideltu - tai jos ei hoidella, niin poistetaan tämä kirjoitus ja ryhdytään odottamaan Pitsiturnausta.

Otsikossa on muuten Ässien viimeisten mestaruuksien vuodet. Välissä vaivaiset 35 vuotta. Hyvää kannattaa odottaa?

Otteluohjelma

Liigan sarjaohjelma Tapparan ja Ässien osalta Googlen kalenteriin löytyy täältä tai täältä. Vastaava kalenteri löytyi hausta vain joukkueelta TPS. Tepsin netistä linkkiä ei löydy, joten kyseessä on yksityisen tekijän tuotos. Kuten nämä Tapparan ja Ässienkin tekeleet - bloggaajan omia virityksiä.

Tässä pätee sama periaate kuin monen muunkin asian kanssa. Etsi - joku on jo tehnyt sen. Jos et löydä - tee se itse. Toivottavasti joku nyt säästyy samalta vaivalta.

Patasydän

Kirjailija Juha Seppälä pahoittelee Aamulehden kolumnissaan sitä, että kirjoittaa omaa blogiaan väärin. Muoto ei Seppälän mukaan ole oikea verkkopäiväkirja. Eihän se olekaan, mutta mitä siitä. Ei se ole väärin.

Väärin on sen sijaan se, että Seppälä saa kasapäin rahaa blogimerkinnöistään. Ja se, että hän käyttää bloginsa mainostamiseen toisen lehden kolumnia - josta myös saa kasapäin rahaa.

Mutta ei se mitään, sillä kirjoittaminen on kovaa työtä, kuten Seppälä blogissaankin kertoo. Pitäähän siitä palkka saada. Eikä voi olla kovin paha, jos omistaa Ässien kausikortin - ja vaikka (pata)sydän onkin musta.

Ruohonleikkuun filosofia

Viime päivät on ollut yhtä jalkapalloa ja jääkiekkoa vuoron perään. Tänään poikien harjoitukset jäällä, kiekkoa nettiradiosta, huomenna kiekkojoukkueen valokuvaus ja iltapäivällä jalkapalloa stadionilla. Mikäs siinä, antaa olla.

Niin ja huomenna olisi illalla omat kiekkoharjoitukset. Ajankohta on vähän myöhäinen, joten taitaa tällä kertaa jäädä väliin. Harjoituksen jälkeen vaatii kolme tuntia että pystyy nukkumaan. Jos harjoitus loppuu 22:15, yhtälön lopputulos on tuskainen työpäivän aamu.

Leikkasin eilen ruohon pihasta, ehkä viimeisen kerran tänä kesänä. Onneksi en hankkinut sitä omaa sähköleikkuria, kuten suunnittelin - kuiva kesä vei puhdin kasvulta ja leikkaukset minimiin. Tyydyin vanhan kelaleikkurin kitinään.

Syy oman leikkurin hankkimiseen oli pienempi puhdistusvaiva. Taloyhtiön yhteisleikkurit ovat sellaista mallia, jotka pitää puhdistaa aina kahteen kertaan. Ennen ja jälkeen käytön. Yhteistä hyvää hoidetaan siis näin - jätetään hoitamatta. Ei auttanut vaikka joku muutama vuosi sitten kiinnitti huoltokopin seinään lapun jossa luki: "Osta oma leikkuri ja pilaa se! Terveisin nimim. tuplapuhdistuksiin kyllästynyt."

Toinenkin syy oli. Huoltokoppi sijaitsee alueen toisessa päässä ja sinne on matkaa. Ei se laiskuus, vaan ne jalkapallot ja jääkiekot... jalkapallot ja jääkiekot... ajankäytön viimeisellä rajalla.

3 - 5

Toivolan päänahka otettiin Raumalla lukemin 3-5. Tulevissa peleissä kannattaa ottaa seurantaan Ässien Tero Konttinen # 20 - tänään kaksi maalia. Lauantaina liiga jatkuu kun Isomäen halliin saapuu Pelicans Lahdesta.

Kahden aiheen kirjoitus

Jääkiekon liiga käynnistyy alkavalla viikolla. Jatkuuko pienten seurojen menestys tällä kaudella? HPK ja Ässät jyräsivät loppuotteluun viime keväänä, mutta nyt taitaa edessä olla paluu perinteiseen. Onko suurten vuoro?

Mietin tässä mikä on kuvaus ( labels for this post ) siinä tapauksessa jos aiheessa on kahta aihetta? Hyväksyykö bloggeri kahta aihetta. Pianhan se on kokeiltu.

Ensin pitää kehua Suomen maajoukkueen hienoa esitystä Puolassa. EM-karsinta alkoi lupaavasti, mutta viikolla nähdään jatkuuko noste, vai pudotaanko taas normaaliin taaperrukseen. Olisihan se hienoa vihdoinkin nähdä Suomi isoissa kisoissa.